keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Isänpäivä lähestyy...

Isänpäivä lähestyy!

Miesten lahjominen on vaikeaa, koska lahjatoiveet ovat yleensä seuraavanlaisia: moottoripyörä, kannettava tietokone ja uusin markkinoille tullut kännykkä! Omalla miehellä sattuu vielä synttärit, isänpäivä ja joulu kaikki peräkkäisille kuukausille! Huh! Vuosipäivien lahjojen ostosta ollaan onneksi miehen kanssa yhteistuumin luovuttu.

Aloin lahjantekoon kovin myöhässä, mut ehkäpä nää tässä sunnuntaiksi valmistuu, ainakin jos ymmärtäis sulkea tietokoneen ja jatkaa hommia. ;-) Tää on kuitenkin vasta eka lapanen! Enpä ookkaan tehnyt mitään sukkapuikoilla ties koska viimeeks, aina tulee tehtyä kaikki pyöröpuikolla ja lapaset ja sukatkin kaks kerrallaan, näitä en uskaltanut, ne langat on muutenkin koko ajan solmussa.


Binäärilukuja rakkaalle insinöörille, siinä pitäis lukea I LOVE U, mutta mä en kyllä tajua sanaakaan. ;) Ohje: Geek Mittens, jota muokkailen omaan makuun.

Lisäksi mulla on ostettuna miehelle sukkia, joo, tosi käytännöllistä! Lasten kerhossa tekemät paljastuu sitten loppuviikosta, nehän ne on niitä parhaita lahjoja! Toiset sanoo, ettei miestä / vaimoa kuulu edes isän/äitienpäivänä lahjoa, vaan ainoastaan omaa isää tai äitiä, mutta kyllä mulle on tärkeetä muistaa rakasta ihmistä, jonka olen lasteni isäksi valinnut. Ei se mikään itsestäänselvyys ole.

Ukille laitettiin postia tänään myöskin. Kortti tällä kertaa kaupasta, oli niin lasten ukon näköinen tuo karhu, lisäksi mukaan sujahti lasten viime kesäinen kuva ja lahjaksi ukin toivoma mukin nimikointipyykkipoika! Miehelle tein samanlaisen ISI -tekstillä viime vuonna ja ukki sen nähtyään toivoi samanlaista! Se on päällystetty kuviopapereilla decoupage -lakkaa apuna käyttäen.


















Perhekerhossakin käytiin tänään askartelemassa, ISÄ -kortteja. Lisäksi yksi isopappalle. Melkoisen yksinkertaisia, mutta lapset tykkäsi tehdä.


Loppuun kuva-arvoitus, mikä ihme se tämä vihreä epämääränen möykky on, joka kömpi ulos pesukoneesta?



















Minikoinen huopahattuko?!!

Vastaus: Entisessä elämässään se oli tyttären Adalmiina. Arvaatko ottaako päähän!




















Se oli niin kaunis!! Nyyhhh. Sarjassamme: ÄLÄ TEE NÄIN!

7 kommenttia:

  1. Voi ei, miten kauniille Adalmiinalle kävikään :(

    VastaaPoista
  2. minulla sama homma sunnuntaiksi,puikoilla vielä,tosin ei ihan noin mutkikasat(lue:en osaa kuvioneulontaa) ;)
    joskos sitä valmista tulisi ja kakun kun vielä tekee tytön kanssa niin hyvä tulee. Ja olen kanssasi ihan samaa mieltä tuosta oman miehen lahjonnasta isänpäivänä,onhan lasten isä ja rakas minulle <3
    Tsemppiä neulontaan, saat varmasti valmiiksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäkään en yleensä tykkää kuvioneuleita tehdä, mutta joskus sitten törmää ohjeeseen, joka on niin mahtava, että on pakko yrittää :D

      Poista
  3. Hauskat nuo lapaset!

    Huomasitko tämän: http://haaraamo.blogspot.fi/2012/11/arvonnan-voittajat.html

    VastaaPoista
  4. Hauskat nuo nörttilapaset! Kävipä Adalmiinalle kurjasti. Itse olen vahingossa huovuttanut yhden ihanan vauvan boleron, nyyhk.

    VastaaPoista
  5. Voi ei.... !
    Pitipä nyt käydä ikävästi :(
    Ihana hattu ja nyt tuollainen !!!

    VastaaPoista

Kivat kommentit ilahduttavat aina!